Högfors Siro 50 olohuoneeseen

Meillä on ollut pitkään ajatuksissa saada puulla lämpeävä lämmönlähde taloon, ikää talolla jo niin paljon että kolme hormia löytyy. Katolta piippuun taskulampulla katsoessa on ihan hyvässä kunnossakin, katon yläpuolinen osa on uusittu jossain vaiheessa, sen näkee tiilisaumojen kulumasta. Rappaukset joka paikasta kunnossa ja palomuuri myös ilman yhtään halkeamaa.

Oli melko mielenkiintoinen paketti kantaa peräkärrystä olohuoneeseen, ulkona kantaminen oli oikeastaan jopa helppoa, mutta ensimmäiselle ovelle pääsyn jälkeen kantajat eivät mahdu enää lieden viereen joten sitä on pakko nostaa kymmenisen senttiä kerrallaan eteenpäin.
Viimeiset metrit kannettiin kahteen mieheen, 240 kiloa, jonka kyllä tunsi seuraavana päivänä olkapäissä ja reisissä.
Ylemmän kuvan otto hetkellä jo voiton puolella, ei enää epäilyttänyt hankinnan järkeenkäypyys, sadan kilometrin hakumatka ja 240€ sijoitus lieteen.

 

Hölmöyttäni en ottanut uunin alaliitoksesta kuvaa, liitosputki tehtiin itse, vanha oli jo ruostunut puhki. Savuhormissa oli muuttaessani PorinMatti, joten tiililiitos piti myös tehdä kokonaan uusiksi.

Tarpeeksi vaan kiviä pois pora- ja piikkauskoneella ja muurauslaastilla muotoilin hormin ensin savun kulkemisen vuoksi ihan tasaiseksi ja poistin terävät nurkat.

Liitosputkea yhden sentin suurempi finnfoamin pala putken paikalle (styroxia ei ollut kotona, se olisi helpompi poistaa kun laasti on kuivunut). Tiili ja tiilenpala kerrallaan reikä umpeen ja saumaraudalla yrittäen saada kaikki saumat täyteen, noin tunti ja reikä oli ummessa.

Seuraavana päivänä finnfoamit pois ja vielä muurauslaastilla ylirappaus.

Toisena projektina samaan aikaan uuden savupellin asennus, vanhoja ei ollut tai en ainakaan löytänyt vaikka yritin kehyksiä piipustakin etsiä. Samalla tavalla muuraten ja rappauksella viimeistellen tehtiin tuokin paikkaus pellin asennuksen jälkeen.

 Kittaus ja hionta ennen maalausta ja valmis !

Tässä vaiheessa täytin alemman uunin tiilillä ja vesisäiliöön tiiliä ja hiekkapuhallushiekkaa, noin sain tuohon vielä kolmekymmentä kiloa lisää varaavaa kiveä.

 

Näin evakkoisovanhempien jälkeläisenä ajattelin siirtää perinnettä eteenpäin. Riisipiiraat tulikuumaan uuniin, ei samanlaisia saa mitenkään sähköhellalla tehtyä, saatika kun meillä on kaasu-uuni, se lämpeää vain 250 asteeseen.

Ensikokeilun jälkeen tuossa on paistettu jo pitsat, hiivaleipää, iso kasa piirakoita ja ohrauunipuuro.

Tässä koko komeus paikallaan, testimaalauksella peitetty kittipinnat, saa nähdä kumpi väri tuohon seinään jää.
Ei tuosta oikein pysty sanomaa onko ollut paikallaan viikon vai viisikymmentä vuotta.

Saunan laudehuolto +15c

Eilenillalla aloitin saunan huollon juhannusta varten. Kaikki rojut ulos pihasaunasta lauteita myöten. Aitokiukaalla on tapana kesäaikaan välillä tuprauttaa savut sisälle, josta sitten tietysti jää aina jonkin verran myös nokea joka paikkaan.
Puolisen tuntia 120 karkeudella ja nauhahiomakoneella saa aikaan tervalepän sävyjen palaamisen. Taisi olla neljäs kerta kun tein tuon, tälläkertaa laitoin öljyäkin pintaan, edellisillä kerroilla en ole käyttänyt.
Toivotaan että auttaisi edes vähän tuon noen puhdistuksessa ja tukkisi puusta huokoset ettei tarvitse hioa noita puhki asti.

Enkeli sammaleesta ja katiskaverkosta +19c

Pihan siivous ja ylimääräistä tavaraa kaatopaikkakuormaan. Saunan takana oli kohta yhdeksän vuotta lojunut katiska, joka entisessä elämässä oli ollut oikein pyyntihommissakin edellisen appiukon mökillä.
Oli jo aika päästää se päiviltä ja keksiä uusiokäyttöä.
Tyttären kanssa siitä sitten väänneltiin tällainen, melkein metrin korkuinen sammalenkeli, jonta ei oikein vielä osattu sijoittaa minnekään.

Olkoon nyt ainakin ensialkuun tuolla saaressa, kunnes oikea paikka löytyy. Saattaa olla aurinkoa liikaa, mutta jäänee nähtäväksi.

Lomapäivä puutarhassa +17c

 Japaninruusukvitteni kukkii tänävuonna melko reippaasti, puska vain noin kuusikymmentä senttiä korkea ja varret ihan täynnä suuria kukkia. Viimevuonna teki kaksi hedelmää ja nekin löysin kuivuneena vasta nyt keväällä

Viimeviikolla tuli lipsahdettua Tiger nimiseen ryönäkauppaan, jossa sain ajatuksen ostaa pieniä sinkkiämpäreitä joita voisi käyttää puiden taivuttamiseen. Kiviä vaan ämpäriin ja vettä täyteen niin tulee kokeiltua myös sateen vaikutus. Kaksi purkkia eurolla, sääli kun niitä ei ollut kuin kuusitoista, otin ne kaikki. Pihdeillä toinen lenkki auki, sanka oksan ympäri ja lenkki pihdeillä takaisin kiinni.

Lammen perusteellinen puhdistus jäi tänä keväänä kovin myöhäiseen ajankohtaan, tänään parin tunnin heiluminen haavin kanssa sai aikaan kolme kottikärryllistä liejua, sudenkorennon toukkia ja mantereita. Rauhoitettuja kun ovat, olivat purkissa vaan kuvan ottamisen ajan ja pääsivät takaisin kotiin.
Noita vesiliskoksi ennen sanottuja epeleitä heitin takaisin lampeen yli sata sieltä kärrystä, hyvin on kanta kasvanut. Lauman alkuperästä ei ole mitään tietoa, ilmestyivät toisena kesänä, sammakot jo ensimmäisen kesän aikana. Kaloja ei lampeen kannata laittaa kun syvimmilläänkin alle metri on vettä, kuolisivat sinne talven aikana kuitenkin.

Vesi sade aamulla, illalla jo aurinkoakin +14c

Tarharaunioyrtillekin löysin sopivan paikan parkkipaikan vierestä, saa levitä siinä rauhassa, ajelen leikkurilla sitten yli ja pidän kurissa. Ensimmäinen paikka oli kukkapenkissä, iso virhe, vaikka kuinka nyhtää, alkuja nousee vieläkin vaikka kaksi vuotta ollut jo pois sieltä.

Särkynytsydän jaksaa ilahduttaa aina, olkoon sitten punainen tai valkoinen

Parsaa omasta maasta, ei mikään hätäisen kokeilijan kasvi, mutta palkitsee kyllä
kun satoa alkaa tulla. Maistuu juuri katkaistuna ihan herneenversolta.

Jos pitää aniksen mausta, saksankirveli on ehdottomasti löydyttävä jostain, meillä useita mutta kasvaa puolivarjossa parhaiten. Ihan hieno koristeenakin ja pärjää melkein missä vaan sekä nousee varmasti joka vuosi uudelleen.

Harvoin tulee puutarharyhmistä haettua tunnistusapua, mutta tämän kohdalla oli pakko pyytää varmistus. Sormivaleangervo, saatiin tutulta muutama juurenpätkä ja laitoin loppukesästä -14 maahan, varsi ja lehti kuihtuivat heti ja olin varma että ne menetettiin samantien. Vaan eipä mitä, sieltä se nyt sitten nousee.

Pitäähän puutarhassa portti olla +17c

Pari vanhaa taimikeppiä sai taas uuden elämän meidän puutarhassa, puhumattakaan vanhasta anopilta saadusta sängynpäädystä. Rottinkisen päädyn kiinnitin saranoilla, nostettavilla sellaisilla, toiseen tolpista ja harmaata spraymaalia pintaan. Ruohonleikkuu tietysti taas tulee pikkuisen hankalammaksi mutta portin siis saa nostettua saranoiltaan leikkuun ajaksi.

Tuosta tuli melkolailla samanlainen koriste kuin ne ikkunankarmit tai ovi joka ripustetaan roikkumaan puunoksasta keskelle puutarhaa, pysäyttää ainakin pieneksi hetkeksi miettimään sen tarkoitusta jollei muuta. Talon sisustuksessa pidetään jostain tyylistä ja väreistä kiinni, puutarha on värien ja muotojen sekametelisoppa kaikella tavalla, pehmeää ja kovaa, pyöreää ja kulmikasta, värejä valkoisesta mustaan. Oikea sisustussuunnittelijan painajainen, ideoita ja kierrätystavaroita saa ripotella mihin vaan missä ne omasta mielestä tuntuvat hyviltä.

Ruohonleikkuupäivä ja kukkakierros puutarhassa +15c

Toinen toistaan kauniimpia kukkasia löytyy puutarhasta jo näinkin aikaisin

Tämä oli ihan pakko suurentaa, kun en heti edes huomannut että sisällä asutaan

Toista kesää kukkivat tulppanit tässä paikassa

Päärynäpuu Pepi on aikalailla täynnä kukkia

Honkkarista ostetut kilosipulit antavat silmänruokaa

Ruusumanteli

Tuomi

Ruusumanteli, nuput pinkit, mutta kukat silti melkein valkoisia?

Raparperi

Aprikoosin kukat alkavat jo lakastua

Maahumala

Tulppaaneja ja nouseva pioni

Tulppaanien monimuotoisuus hämmentää

Päärynän kukkia

Leikkimökin pihakivetys +14c

Tällainen projekti sai alkunsa, kun kuulemma leikkimökkiin kulkeutuu mahdottomasti roskia ja multaa. Edellisestä pihakiviprojektista jäi takaisin paikalleen laittamattomia perinnekiviä muutama neliö, eli tuumasta toimeen vaan.
Jätin kivet puolisen tuumaa nurmikon pintaa alemmas, että nurmikon saa leikattua ihan vaan ajamalla yli. Enkä muutenkaan paljoa hienostellut pohjan teossa, kivet on ladottu suoraan mullan päälle, toivottavasti saumat alkavat nopeasti vihertää. Kävi jo mielessä että josko kun seuraavan kerran luvataan enemmän kuin kaksi päivää poutaa, kaadan piimään kiville ja ripottelen sammalta päälle.

Ylempi kuva otettu kasvihuoneelta leikkimökille päin, nyt näyttää kuin mökissä asuttaisiin kun pihakin on viimeistelty.

Pienen tytön oma hyötymaa

Pyynnöstä tein vielä pienen kasvimaan terassin päätyyn, siihen tänään kylvettiin tilliä, herneitä, salaattia ja porkkanaa, neidin oman valinnan mukaissesti. Puutarhanhoitokipinä palaa nyt niin isolla liekillä, että parempi kun tekee penkin kun pyydetään. Kai siitä jotain paloa luontoa kohtaan jää sitten vanhemmallekin iälle.

Aprikoosi kukkii, lämmin päivä 19.5.2015 16c

Tulihan tämäkin päivä vuosien odotuksen jälkeen, Rusoposki on täynnä kukkia. Heti ensimmäisten nuppujen ilmaannuttua iski kamala pelko, että mahtaako tuottaa hedelmää, koska alunperin istutin muutaman metrin päähän persikan jonka muurahaiset tappoivat toisena vuonna. Ostin uuden samaan paikkaan ja se kuoli samana kesänä. Googlesta myöhemmin luin että persikka erittää kituessaan hormonia joka tappaa samaan paikkaan istutetun persikan.... mutta nyt tiedän. Samaisessa kuopassa kasvaa nyt neidonhiuspuu joka on talvehtinut jo kolme kokonaista talvea ja silmut ovat juuri aukeamassa.
Kyllä pienoinen voitonhymy kirpoaa kasvoille jos tuosta aprikoosipuusta hedelmän saa joskus poimia, mittaa sillä on jo kolme ja puoli metriä, viitisenkymmentä senttiä tulee vuosittain, kuuteen metriin pitäisi pysähtyä.

Viime viikon askartelut, sataa ja paistaa +9c

Työkaverit olivat säästäneet jostain vanhoja taimitukia, pitihän niistä jotain virittää... paikan haku ensin ja väsäämään. Ihan fiiliksellä, pieni mittaus mihin tavara riittää ja kepit pystyyn. Edellisistä pikkuvirheistä oppineena oli pakko käydä rautakaupassa hakemassa metallijalat tolppien alle, ettei (taas) tarvitse montaa vuotta takoa päätä ylähirteen, kuten ehkä yläkerran valaisimien kanssa on käynyt.
Tälllainen 190cm kokovartalo on yllättävän herkkä pienille suunnitteluvirheille, varsinkin jos kulkee pihalla lippis päässä, silloin kolisee hiukan useammin.
Molemmin puolin köynnösruusu ja kärhö, uusia lajikkeita tietenkin että saa lisää kokemuksia

Onnenpensas täydessä kukassa 10.5.2015

Äitienpäivän kunniaksi kuvasin onnenpensaan, otettu pilviseen aikaan, auringossa vielä upeampi. Seitsemän vuotta sitten Hilja sai pensaan syntymälahjaksi, synttärit 25. huhtikuuta, joka vuosi vahditaan ehtiikö kukkaan jo synttäreiksi, tänävuonna ei ehtinyt.
Viralliselta nimeltään tuo on Koreanonnenpensas - Forsythia ovata
Meillä näitä tontilla kaksi, toinen pistokkaasta laitettu ja vasta noin puolimetrinen pensaanalku, kiva nähdä jos vaikka viiden vuoden päästä olisi yhtähyvännäköinen kuin kantaäiti

Lisää kuvateksti

Olohuone uusiksi

Oli tuo kodin hengetär saanut jostain sellaisen ajatuksen, että olohuoneen kalusteet voisi pyöräyttää kokonaan vastakkaisille seinille. Eihän siinä muuta kuin tyhjentämään lauantaiaamuna kaikki hyllyt lattialle, keittiöön ja makuuhuoneeseen. Ihan mahdoton kasa tavaraa mahtuu 18m2 olohuoneeseenkin, kun sen levittää pitkin asuntoa.
Suurin työ aiheutui telkkarin siirtämisestä, meillä kun antennijohto tulee sisälle makuuhuoneen seinästä ja oli siitä jatkettu vain nykyiseen paikkaan. Johto oli jalkalistan alla, joten pätkä sitäkin piti ottaa pois jotta siirto onnistuu. Ja onnistuihan se, tunnin työn jälkeen, jos uudestaan solkataan jossain välissä kalusteet ja telkkari takaisin sinne missä olivat, löytyy paikka jo valmiina.

Paljon suuremman näköiseksi huone tuli, ihan kannattava liike, puolisentoista vuotta sitä varmaan ehdittiin jo pohtiakin.
Sana minimalistinen ei taida sopia meidän huusholliin, tavaraa on ihan riittävästi, joskus liikaakin.
Keittiön kaapit kävin läpi loppiaisena, kaksi täyttä lihalaatikkoa pakkasin teinitytön kapioiksi varastoon odottamaan lähtöpäivää.